Asuntomarkkinat 2026: Hinnat, trendit ja ennusteet

Kesäkuussa 2026 vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat koko maassa 3,9 prosenttia vuodentakaista matalammalla. Kuudesta suurimmasta kaupungista viisi laski ja yksi nousi. Kyseessä on Suomen mittaushistorian pisin yhtäjaksoinen asuntohintojen laskukausi.

Markkinatilanne kesäkuussa 2026

Tilastokeskuksen kuukausi-indeksi oli kesäkuussa 2026 koko maassa 97,2, kun perusvuoden 2025 keskitaso on 100. Vuosimuutos oli −3,9 ja kuukausimuutos −0,7 prosenttia. Kauppoja tehtiin 4 563 — luku on ennakkotieto ja tarkentuu ylöspäin seuraavissa julkaisuissa. (Tilastokeskus, vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi, kesäkuu 2026.)

Alkuvuoden 2026 kauppamäärät jäivät selvästi vuotta 2025 pienemmiksi, ja toukokuu 2026 oli kauppamäärältään heikoin sitten vuoden 2002. Taustalla on korkojen kääntyminen takaisin nousuun: 12 kuukauden euribor nousi alkuvuonna 2026 noin 2,8 prosenttiin energian ja inflaation kallistuttua.

Hinnat ovat kehittyneet hyvin epätasaisesti, ja alueiden väliset erot ovat kasvaneet. Kesäkuun kuukausimuutokset hajautuivat suurissa kaupungeissa +2,8 prosentista (Espoo–Kauniainen, Oulu) −6,7 prosenttiin (Turku), eli yhden kuukauden luvut eivät yksin kerro suunnasta.

Alueelliset erot syvenevät

Suomen asuntomarkkinoiden merkittävin trendi on polarisaatio — kasvukeskukset ja muuttotappioalueet erkanevat toisistaan yhä nopeammin. Kesäkuussa 2026 hajonta näkyi myös suurten kaupunkien sisällä.

Kuusi suurinta kaupunkia kesäkuussa 2026

Hintaindeksi (2025 = 100), vuosimuutos ja kauppamäärä:

• Oulu — 102,2 · +3,3 % · 183 kauppaa. Ainoa suuri kaupunki, jonka hinnat nousivat.
• Espoo–Kauniainen — 98,4 · −4,1 % · 282 kauppaa
• Tampere — 96,9 · −2,7 % · 292 kauppaa
• Vantaa — 96,8 · −2,1 % · 178 kauppaa. Pääkaupunkiseudun lievin lasku.
• Helsinki — 96,1 · −4,4 % · 645 kauppaa
• Turku — 92,3 · −7,8 % · 182 kauppaa. Selvästi jyrkin lasku.

Kaupunkikohtaiset erot ovat suuremmat kuin missään vaiheessa laskukauden aikana: Oulun ja Turun väliin mahtuu yli yksitoista prosenttiyksikköä vuosimuutosta. Jokaisesta kuudesta kaupungista on oma katsauksensa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

Pääkaupunkiseutu

Pääkaupunkiseutu on laskenut koko maata jyrkemmin, osin pienten uudisasuntojen runsaan tarjonnan vuoksi: Helsinki −4,4 ja Espoo–Kauniainen −4,1 prosenttia kesäkuussa. Vantaa erottuu −2,1 prosentillaan, mutta se on myös pudonnut vuoden 2022 huipusta suurista kaupungeista syvimmälle. Kysyntä kohdistuu hyvien liikenneyhteyksien varteen, ja Helsingin kantakaupungin neliöhinnat (Kaivopuisto–Ullanlinna 8 539 €/m², Punavuori–Bulevardi 8 394 €/m², vuositilasto 2025) pysyvät maan korkeimpina. Pidemmällä aikavälillä alueen vetovoima on Suomen vahvin: Helsingin väkiluku kasvoi viime vuonna voimakkaimmin sitten 1960-luvun.

Kasvukeskukset

Oulu on kesäkuun tilaston ainoa suuri kaupunki, jonka hintaindeksi on viime vuoden keskitason yläpuolella (102,2, +3,3 %). Sama käänne näkyy vuositilastossa: Oulun neliöhinta nousi 2025 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022. Tampereen lasku (−2,7 %) on koko maata loivempi, mutta Turun (−7,8 %) selvästi jyrkempi — Turku on kesäkuun tilastossa suurten kaupunkien heikoin, eikä sitä voi enää lukea keskimääräistä paremmin pärjäävien joukkoon. Tarkastele aluekohtaisia hintoja kartalla.

Muuttotappioalueet

Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutumaisilla alueilla tilanne on toinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pienemmissä teollisuuskaupungeissa hinnat ovat jatkaneet laskuaan tai pysyneet paikallaan. Näillä alueilla asuntojen myyntiajat ovat pitkiä ja tarjonta ylittää kysynnän. Esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Savossa neliöhinnat voivat jäädä alle 1 000 euron.

Korkotaso ja sen vaikutus

Korkokehitys on asuntomarkkinoiden tärkein yksittäinen ajuri. Euroopan keskuspankin ohjauskoron laskut vuodesta 2024 alkaen madalsivat lainanhoitokustannuksia, mutta alkuvuonna 2026 suunta kääntyi: energian hinnan ja inflaation nousu pysäytti koronlaskut, ja 12 kuukauden euribor nousi takaisin noin 2,8 prosenttiin. Tämä jäähdytti orastanutta elpymistä.

Käytännön esimerkki: 250 000 euron asuntolainassa 25 vuoden laina-ajalla noin 1,5 prosenttiyksikön koroero tarkoittaa noin 200 euron eroa kuukausierässä. Korkojen kääntyminen nousuun on osaltaan pitänyt ostajat varovaisina. Voit laskea oman lainasi kustannukset asuntolainanlaskurillamme.

Korkonäkymä on aiempaa epävarmempi. Osa ennustajista odottaa euriborin asettuvan loppuvuonna lähelle 2,0–2,5 prosenttia, mutta nopean koronlaskun varaan ei kannata laskea — markkinoilla on myös arvioita yhdestä lisäkoronnostosta loppuvuodelle 2026.

Uudistuotanto ja tarjonta

Uudisrakentaminen laski jyrkästi vuosina 2023–2024, kun rakennuslupien määrä putosi yli 40 %, ja vuonna 2025 asuntoaloituksia oli ennätyksellisen vähän (alle 17 000). Tämä tarjonnan supistuminen ei vielä näy hinnoissa, sillä valmista asuntoa on myynnissä ennätysmäärä — myytäviä vanhoja kerrostaloasuntoja oli vuoden 2025 lopussa yli 19 000, kun niitä alkuvuonna 2022 oli noin 12 000.

Rakentaminen pysyy vuonna 2026 vaimeana ja selvästi 2020-luvun alun huipputason alapuolella. Pidemmällä aikavälillä matala rakentaminen yhdessä kasvukeskusten muuttovoiton kanssa luo perustan hintojen kääntymiselle — tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi ennustajat odottavat käännettä vuonna 2027.

Asiantuntijoiden ennusteet loppuvuodelle 2026

Useat analyytikot ja tutkimuslaitokset ovat julkaisseet ennusteensa:

• Hypo ennusti maaliskuun 2026 katsauksessaan koko maan hintoihin noin 2,5 prosentin laskua ja pääkaupunkiseudulle kolmen prosentin laskua vuodelle 2026; vuodelle 2027 Hypo odottaa 2–3 prosentin nousua.
• Pellervon taloustutkimus (PTT) oli alkuvuoden ennusteessaan selvästi optimistisempi: vanhojen kerrostaloasuntojen hintoihin 2–4 prosentin nousu jo vuonna 2026, kasvukeskuksissa tätäkin enemmän.
• Pankit (mm. OP, Nordea ja Danske) ovat hieman optimistisempia ja näkevät vuoden 2026 lähellä nollaa tai aavistuksen plussalla (noin +0,8…+2 %). Osa näistä arvioista on tehty ennen kevään 2026 inflaatio- ja korkokäännettä.
• Käänne ajoittuu laajan konsensuksen mukaan vuoteen 2027, jolloin hintojen odotetaan nousevan noin 2–3 %. Nousu painottuisi kasvukeskuksiin ja muuttovoittoalueisiin.

Kesäkuun toteuma on ennusteita heikompi. Koko maan −3,9 prosentin vuosimuutos on selvästi kauempana nollasta kuin yksikään yllä olevista arvioista, ja osa niistä on tehty ennen kevään 2026 inflaatio- ja korkokäännettä. Jos loppuvuosi jatkuu kesäkuun tasolla, koko vuoden 2026 keskiarvo jää ennustettua alemmas.

Lyhyesti: vuosi 2026 on laskevan hintakehityksen vuosi, ja varsinaista käännettä ylöspäin odotetaan vasta 2027. Korko- ja inflaatiokehitys on suurin yksittäinen epävarmuustekijä. Kaupunkitasolla käänne on jo alkanut yhdessä paikassa — Oulussa.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Ostajalle

Ostajan neuvotteluasema on vahva: tarjontaa on ennätyksellisen paljon, myyntiajat ovat pitkiä ja hinnat ovat selvästi vuoden 2022 huipputason alapuolella. Kiireeseen ei ole syytä — tässä markkinassa hinnat eivät karkaa käsistä. Keskity oikeaan kohteeseen ja realistiseen hintaan; neuvotteluvaraa on erityisesti pitkään myynnissä olleissa ja remonttia vaativissa kohteissa.

Myyjälle

Myyjän tärkein päätös on oikea hinnoittelu. Markkinassa, jossa hinnat ovat laskeneet ja ostajia on niukasti, ylihinnoittelu johtaa pitkään myyntiaikaan ja lopulta hinnan laskemiseen. Älä rakenna hintapyyntöä vuoden 2022 huippuvuosien mielikuvan varaan. Hyödynnä Asuntomaatin hinta-arviopalvelua realistisen, tähän markkinaan perustuvan hintatason hahmottamiseen.

Sijoittajalle

Vuokratuotot ovat pysyneet kohtuullisina, koska vuokrat ovat nousseet asuntohintojen laskun aikana. Vuokra-asuntosijoittajalle erityisesti pienemmät kaupungit ja opiskelijakaupungit tarjoavat parhaita bruttovuokratuottoja (5–8 %), vaikka arvonnousu-odotus on pääkaupunkiseutua heikompi.

Seuraa markkinakehitystä reaaliajassa Asuntomaatin markkinakatsauksessa ja tarkastele aluekohtaisia trendejä interaktiivisella hintakartalla.