Lyhyesti
Hoitovastike on asunto-osakeyhtiön osakkaaltaan perimä kuukausimaksu, jolla katetaan kiinteistön juoksevat ylläpitokulut.
Nyrkkisääntönä normaali taso on noin 3–5 euroa neliömetriltä kuukaudessa: uudiskohteissa 2,50–3,50 ja yli 30 vuotta vanhoissa taloissa 3,50–6,00 euroa.
Suurin yksittäinen kuluerä on lämmitys, tyypillisesti 25–40 prosenttia vastikkeesta.
Hoitovastike ei sisällä taloyhtiölainan lyhennystä: laina peritään erillisenä rahoitusvastikkeena, joka on määräaikainen ja usein maksettavissa pois kertasuorituksena.
Vastikkeen maksuperuste määrätään yhtiöjärjestyksessä, ja yleisin peruste on huoneiston pinta-ala.
Asuntomaatin hinta-aineistossa 1 097:lla Suomen 1 724 postinumeroalueesta on oma Tilastokeskuksen kauppahintatilasto; niiden mediaanineliöhinta on 1 404 €/m² ja tuorein tilastovuosi 2025. Aineistot ja lähteet
Sisällysluettelo
Normaali hoitovastike on 3–5 euroa neliöltä kuukaudessa, ja se kattaa taloyhtiön juoksevat kulut. Asuntolainan lyhennyksen jälkeen se on asumisen suurin yksittäinen kuukausikulu, joten selvästi tätä matalampi vastike vanhassa talossa tai korkeampi ilman erityistä syytä ansaitsee lisäselvityksen.
Mistä hoitovastike koostuu?
Hoitovastike kattaa taloyhtiön päivittäiset ylläpitokulut. Se ei ole yksi yhtenäinen erä, vaan koostuu useista kustannuseristä, joiden suuruus vaihtelee taloyhtiöittäin. Tyypillisimmät erät ovat:
Lämmitys
Lämmitys on useimmissa taloyhtiöissä suurin yksittäinen kuluerä — tyypillisesti 25–40 prosenttia hoitovastikkeesta. Kustannus riippuu lämmitysmuodosta (kaukolämpö, maalämpö, öljy, sähkö), rakennuksen energiatehokkuudesta ja talven ankaruudesta. Kaukolämpö on yleisin kerrostalojen lämmitysmuoto Suomessa ja sen hinta vaihtelee kaupungeittain. Tutustu energiatodistusoppaaseemme ymmärtääksesi, miten energialuokka vaikuttaa lämmityskuluihin.
Vesi
Vesimaksu voidaan periä joko osana hoitovastiketta tai erillisenä henkilölukuun perustuvana vesimaksuna. Erillinen vesimaksu on tyypillisesti 15–25 euroa per henkilö kuukaudessa. Jos vesi sisältyy vastikkeeseen, se nostaa neliövastiketta mutta yksinkertaistaa laskutusta. Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat yleistyneet ja tekevät vesilaskutuksesta reilumpaa.
Kiinteistönhoito ja siivous
Taloyhtiön piha-alueiden hoito, porrastilojen siivous, lumityöt ja muu kiinteistönhoito muodostavat tyypillisesti 10–15 prosenttia vastikkeesta. Taloyhtiöt, jotka ovat ulkoistaneet kiinteistönhoidon ammattilaisyritykselle, maksavat usein enemmän kuin yhtiöt, joissa on oma talonmies.
Hallinto ja isännöinti
Isännöintitoimiston palkkio, tilintarkastus, vakuutukset ja hallinnolliset kulut muodostavat noin 10–15 prosenttia vastikkeesta. Isännöintipalkkiot ovat nousseet viime vuosina merkittävästi, mikä näkyy monien taloyhtiöiden vastiketasossa.
Vakuutukset
Taloyhtiön kiinteistövakuutus kattaa rakennuksen ja yhteiset tilat. Vakuutuksen osuus vastikkeesta on tyypillisesti 5–10 prosenttia. Huomaa, että taloyhtiön vakuutus ei kata asuntoasi sisältöineen — tarvitset oman kotivakuutuksen.
Jätehuolto
Jätemaksut ovat nousseet viime vuosina kierrätysvaatimusten tiukentuessa. Jätehuollon osuus vastikkeesta on tyypillisesti 3–5 prosenttia, mutta se vaihtelee kunnittain ja jätteenkuljetusmallin mukaan.
Muut kulut
Hissien huoltosopimukset, sähkö (yleiset tilat, ulkovalaistus, hissit), tontin vuokra (jos tontti on vuokrattu), nuohous ja muut ylläpitokulut kattavat tyypillisesti 5–15 prosenttia vastikkeesta.
Mikä on normaali vastikkeen taso?
Hoitovastikkeen normaali taso vaihtelee rakennuksen iän, sijainnin ja kunnon mukaan. Suuntaa antavat tasot vuonna 2026:
- Uudiskohteet (0–10 vuotta): 2,50–3,50 €/m²/kk. Uusissa taloyhtiöissä kunnossapitokulut ovat pienet, mutta usein vastikkeeseen sisältyy tontin vuokra ja yhtiölainan lyhennys (rahoitusvastike).
- Keskimmäiset talot (10–30 vuotta): 3,00–4,50 €/m²/kk. Kunnossapitokulut alkavat kasvaa, mutta isot remontit eivät ole vielä ajankohtaisia.
- Vanhat talot (30–60+ vuotta): 3,50–6,00 €/m²/kk. Isot remontit (putki, julkisivu, katto) lisäävät kustannuspaineita. Jos remontit on tehty, vastike voi olla alempi.
Nyrkkisääntönä: jos hoitovastike on yli 5 €/m²/kk ilman erityistä syytä (kuten kaukolämmön kallis alue tai poikkeuksellisen kattavat palvelut), se on korkea ja ansaitsee lisäselvityksen. Jos taas vastike on alle 2,50 €/m²/kk vanhassa talossa, se saattaa olla liian matala — yhtiö ei ehkä kerää riittävästi rahaa kunnossapitoon.
Hoitovastike vs. rahoitusvastike
Asunnon ilmoituksissa näet usein kaksi erillistä vastiketta:
- Hoitovastike: kattaa päivittäisen ylläpidon (edellä kuvatut erät). Tämä on pysyvä kulu.
- Rahoitusvastike: kattaa taloyhtiön lainan lyhennyksen ja korot. Tämä liittyy yleensä tehtyyn tai käynnissä olevaan remonttiin ja on määräaikainen — se päättyy, kun laina on maksettu.
Rahoitusvastikkeen voi usein maksaa pois kertasuorituksena (lainaosuus pois). Tämä alentaa kuukausikuluja, mutta vaatii ylimääräistä pääomaa. Asunnon velaton hinta sisältää kauppahinnan ja yhtiölainaosuuden — vertaa aina velatonta hintaa alueen hintatasoon.
Lue lisää yhtiölainan ja vastikkeiden tulkinnasta isännöitsijäntodistusoppaastamme.
Vastikkeen lukeminen isännöitsijäntodistuksesta
Isännöitsijäntodistuksessa vastikkeet ilmoitetaan huoneistokohtaisesti. Tarkista nämä kohdat:
- Hoitovastike: euroa per kuukausi (voit laskea €/m² jakamalla huoneiston pinta-alalla)
- Rahoitusvastike: euroa per kuukausi — ja kuinka kauan se jatkuu
- Vesimaksu: sisältyykö hoitovastikkeeseen vai peritäänkö erikseen?
- Autopaikkamaksu: kuuluuko huoneistoon autopaikka ja mitä se maksaa?
- Saunamaksu: joissain taloyhtiöissä saunavuoro on erillinen kulu
Laske kaikki kuukausikulut yhteen saadaksesi todellisen asumiskustannuksen. Käytä kokonaiskustannuslaskuriamme saadaksesi kokonaiskuvan asumisen kuluista lainanlyhennyksineen.
Mikä on asuntosi arvo?
Saat ilmaisen, dataan perustuvan hinta-arvion hetkessä.
Punaiset liput: milloin vastike varoittaa?
Vastikkeen taso voi paljastaa taloyhtiön ongelmia — tai piileviä riskejä:
Epäilyttävän matala vastike
Jos vanha taloyhtiö (40+ vuotta) perii hoitovastiketta alle 3 €/m²/kk, se voi tarkoittaa, ettei yhtiö kerää riittävästi rahaa kunnossapitoon. Lyhyellä aikavälillä matalat vastikkeet houkuttelevat, mutta pitkällä aikavälillä kunnossapitovelka kertyy ja johtaa isoihin kertaremontteihin — joiden kustannukset peritään sitten rahoitusvastikkeena.
Poikkeuksellisen korkea vastike
Vastike yli 6 €/m²/kk on korkea ja vaatii selvitystä. Korkeaan vastikkeeseen voi olla hyvä syy (esimerkiksi tontin vuokra kalliilla alueella, kattavat palvelut tai huippuluokan kunnossapito), mutta se voi myös viitata huonoon energiatehokkuuteen, ylihinnoiteltuihin palvelusopimuksiin tai hallinnollisiin ongelmiin.
Vastikkeiden raju nousu
Vertaa nykyistä vastiketta 2–3 vuoden takaiseen. Jos vastike on noussut yli 20 prosenttia lyhyessä ajassa, selvitä syy. Normaali vuosinousu on 2–5 prosenttia. Raju nousu voi johtua energiakustannusten noususta, palvelusopimuksen vaihtuessa kalliimpaan tai yllättävistä korjauksista.
Korkea vastike + tulossa iso remontti
Jos hoitovastike on jo korkea ja PTS:ssä (pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma) on tulossa putkiremontti tai julkisivuremontti, asumiskustannukset nousevat entisestään rahoitusvastikkeen myötä. Lue lisää putkiremontin vaikutuksesta asunnon arvoon.
Miten vastiketta voi alentaa?
Osakas ei voi yksipuolisesti alentaa vastiketta, mutta taloyhtiön yhtiökokouksessa voi vaikuttaa kuluihin:
- Energiaremontti: lämpöpumpun asennus, ikkunoiden vaihto tai yläpohjan lisäeristys voi laskea lämmityskuluja 20–40 prosenttia. Investointi maksaa itsensä takaisin alemman vastikkeen kautta.
- Palvelusopimusten kilpailutus: isännöinnin, kiinteistönhoidon ja hissihuollon kilpailutus säännöllisesti voi tuoda merkittäviä säästöjä.
- Talkoot ja oma työ: pienemmissä taloyhtiöissä piha-alueiden hoito, lumityöt ja siivous voidaan hoitaa osin talkoilla.
- Aurinkopaneelit: taloyhtiön katolle asennettavat aurinkopaneelit vähentävät sähkökuluja pitkällä aikavälillä.
Vastike sijoittajan näkökulmasta
Asuntosijoittajalle vastike on kriittinen luku: se vaikuttaa suoraan vuokratuottoon. Korkea vastike syö vuokratuoton — esimerkiksi 70 m² asunnossa vastike-ero 3 €/m² vs. 5 €/m² tarkoittaa 140 euron kuukausieroa, eli 1 680 euroa vuodessa vähemmän kassavirtaa.
Sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti:
- Vastikkeen suhde vuokratasoon (vastike alle 30 % vuokrasta on hyvä lähtökohta)
- Vastikkeen kehitystrendi viimeisen 5 vuoden aikana
- Tulevien remonttien vaikutus vastikkeeseen
Tutustu asuntosijoittamisen oppaaseemme ja laske vuokratuottosi vuokratuottolaskurilla.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä hoitovastike koostuu?
Hoitovastike kattaa taloyhtiön juoksevat ylläpitokulut, ja se koostuu useasta erästä. Suurin yksittäinen erä on lämmitys, tyypillisesti 25–40 prosenttia vastikkeesta. Muut päät ovat kiinteistönhoito ja siivous eli piha-alueiden hoito, lumityöt ja porrastilojen siivous (noin 10–15 prosenttia), hallinto ja isännöinti tilintarkastuksineen (noin 10–15 prosenttia), taloyhtiön kiinteistövakuutus (noin 5–10 prosenttia) ja jätehuolto (noin 3–5 prosenttia). Loppuosa menee yhteisten tilojen sähköön, hissien huoltosopimuksiin, nuohoukseen ja mahdolliseen tontin vuokraan. Vesi voi sisältyä vastikkeeseen tai se peritään erillisenä vesimaksuna. Hoitovastike ei sisällä taloyhtiölainan lyhennystä — se peritään erikseen rahoitusvastikkeena.
Miten hoitovastike lasketaan?
Hoitovastike lasketaan yhtiöjärjestyksessä määrätyn vastikeperusteen mukaan. Yleisin peruste on huoneiston pinta-ala: yhtiökokous vahvistaa vastikkeen euroina neliömetriä kohden kuukaudessa, ja huoneiston vastike on tämä luku kerrottuna huoneiston pinta-alalla. Esimerkiksi 4,00 euron neliövastike tarkoittaa 70 neliön asunnossa 280 euroa kuukaudessa. Toinen käytetty peruste on osakkeiden lukumäärä, jolloin vastike jakautuu omistettujen osakkeiden suhteessa. Kulutukseen sidottuja eriä kuten vettä voidaan periä erikseen henkilöluvun tai huoneistokohtaisen mittarin mukaan. Taso vahvistetaan talousarviossa vuosittain. Rahoitusvastike lasketaan erikseen omalla perusteellaan eikä sisälly hoitovastikkeeseen, joten isännöitsijäntodistuksessa ne ilmoitetaan omina rivinään. Oman asuntosi neliövastikkeen saat jakamalla isännöitsijäntodistuksen kuukausivastikkeen huoneiston pinta-alalla.
Kuuluuko kaukolämpö vastikkeeseen?
Kyllä. Kaukolämpö on taloyhtiön hankkima ja koko rakennusta palveleva lämmitysmuoto, joten sen kustannus sisältyy hoitovastikkeeseen eikä asukas saa siitä erillistä laskua. Lämmitys on useimmissa taloyhtiöissä vastikkeen suurin yksittäinen erä, tyypillisesti 25–40 prosenttia, mikä tekee kaukolämmön hinnasta ja rakennuksen energiatehokkuudesta merkittäviä vastiketason ajureita. Sama koskee muita taloyhtiön yhteisiä lämmitysmuotoja kuten maalämpöä ja öljylämmitystä. Huoneistokohtainen sähkö on eri asia: sen asukas ostaa itse omalla sopimuksellaan, eikä se kulje vastikkeen kautta. Vesi vaihtelee — se voi sisältyä vastikkeeseen tai se peritään erillisenä vesimaksuna, mikä kannattaa tarkistaa isännöitsijäntodistuksesta.
Yhteenveto
Hoitovastike on paljon enemmän kuin kuukausittainen luku — se kertoo taloyhtiön kunnosta, hallinnon laadusta ja tulevaisuuden näkymistä. Muista nämä avainasiat:
- Normaali taso on 3–5 €/m²/kk — liian matala tai korkea vastike vaatii selvitystä.
- Erota hoitovastike ja rahoitusvastike — rahoitusvastike on määräaikainen ja maksettavissa pois.
- Laske todelliset kokonaiskulut — vastike + vesimaksu + autopaikka + saunamaksu.
- Tarkista kehitystrendi — onko vastike noussut poikkeuksellisesti?
- Huomioi tulevat remontit — rahoitusvastike nousee remonttien myötä.
Laske asumisen kokonaiskustannukset Asuntomaatin kokonaiskustannuslaskurilla ja tutki aluekohtaisia hintatasoja hintakartasta.
Haluatko tietää lisää?
Asuntomaatin työkaluilla saat datapohjaisen näkemyksen asuntomarkkinoihin.
Lue myös
Isännöitsijäntodistus: Näin luet sen oikein asuntokaupassa
Taloyhtiön talous, vastikkeet, yhtiölaina, PTS ja punaiset liput selviävät isännöitsijäntodistuksesta. Näin luet sen oikein ennen tarjousta.
OppaatTaloyhtiön kunto: Näin arvioit taloyhtiön taloudellisen tilan
Näin luet isännöitsijäntodistuksen, PTS:n ja tilinpäätöksen ja tunnistat taloyhtiön piilevät riskit ennen kuin teet tarjouksen.
OppaatEnsiasunnon ostajan opas: 10 tärkeintä vinkkiä
ASP-tili, 95 prosentin lainakatto, varainsiirtovero ja lainan kilpailutus: 10 vinkkiä, joilla ensiasunnon ostaja onnistuu Suomessa.
OppaatEnergiatodistus: Mitä se kertoo asunnonostajalle?
Energialuokat A–G kertovat rakennuksen energiankulutuksen. Näin luokka vaikuttaa lämmityskuluihin, asunnon arvoon ja EU:n vaatimuksiin.